perjantai 12. syyskuuta 2025

Muistikirjan käyttö tarinan suunnittelussa

Muistikirja on tärkeä apuväline, kun lähden suunnittelemaan uutta teosta. Suunnittelutyö ei ole ainoastaan asioiden ja ajatusten kirjaamista ylös vaan piirrän myös kuvia näiden suunnitelmien tueksi. Tällainen työskentelytapa vaatii muistikirjalta paljon, sillä sivujen täytyy olla sellaisia, joihin voi sekä piirtää että kirjoittaa. Sen lisäksi visuaalisena ihmisenä muistikirjan ulkonäön täytyy olla myös jollain tapaa inspiroiva. Lopulta löysin Majoien korkealaatuisen Artebene muistikirjan, joka on juuri sitä mitä etsinkin. Sen kannet ovat mukavan pehmeät ja joustavat ja sivuilla on viivojen sijaan pieniä pisteitä, jotka auttavat suoran tekstin kirjoittamisessa, mutta eivät häiritse piirtämistä. Käytän kirjoittamiseen ja piirtämiseen mustaa poispyyhittävää geelikynää, joka tarttuu hyvin sivuihin kiinni ja näyttää hyvältä niin kauan kuin sitä ei ”kumita” liikaa.

Kirjoitan muistikirjaani keskeisimpien hahmojen tiedot ja kuvaukset. Jätän jokaiselle aina pari ylimääräistä sivua tyhjäksi, jotta voin tarvittaessa täydentää hahmojen tietoja tarinan edetessä. Hahmojen lisäksi teen muistikirjani maailmanrakennusta. Sieltä löytyy tietoja eri roduista, eläimistä ja jopa puista, sillä tarinassa esitellään eräs hyvin erikoinen puu, joka on saanut inspiraation japanilaisesta mytologiasta, Jinmenju-puusta, jonka ihmiskasvoiset kuvat saattoivat nauraa niin paljon, että ne putosivat maahan. Tein tästä puusta hieman synkemmän version eli Nauruhirsipuun, jonka oksilla kasvavat ihmispäitä muistuttavat hedelmät nauroivat hyytävästi, jos sitä lähestyi. Piirsin puusta kuvan muistikirjaani ja kirjoitin sille taustarinan, joka selittää puun ”demonisuuden”.

Kyselyssä nuoret saivat päättää myös tarinassa olevan maailman hallintomuodoista sekä uskonnoista. Hallintomuodoiksi valikoituivat monarkia sekä klaanivalta. Päätin, että ihmisten keskuudessa monarkia on hallitseva hallintomuoto, kun taas klaanivaltaa esiintyy muilla roduilla kuten haltioilla ja gargoneilla. Nuoret saivat myös äänestä mielenkiintoisimmista yliluonnollisista olennoista, joista eniten saivat ääniä haltiat / keijut, lohikäärmeet sekä enkelit / demonit. Tarinassani siintyvä itse keksimäni rotu gargoni edustavat demonin kaltaista olentoa, joka on saaneet inspiraation japanilaisesta onista.

Uskonnoksi nuoret valitsivat kyselyssä monijumalaisuuden ja luonnon uskonnot, joten tässä kohtaa hain inspiraatiota muinaissuomalaisesta uskonnosta, jossa eri luonnon elementeillä on omat jumaluudet. Rakentamassani maailmassa on tuttuun tapaan kaksi pääjumalaa, mies- ja naispuolinen sekä heidän lapset, jotka edustavat ilman, meren ja tulen sekä metsän voimia. Tämän lisäksi tarinani maailmassa on myös hedelmällisyyden jumalatar sekä vainajien ja kohtalon jumalatar. Tarinaan tulee myös pimeyden voimia edustavat tahot, mutta heidän kehittely on vielä kesken.

Muistikirjaani olen suunnitellut myös tarinan kannalta keskeisimmän valtion ja piirtänyt sillä kartan, jossa näkyy tärkeimmät kylät ja kaupungit sekä vuoret ja joet. Valtiolla on oma historiansa, joka ulottuu tuhansien vuosien päähän ja joka on vaikuttanut siihen, millainen tästä valtiosta on tullut. Joistakin tarinan kannalta tärkeimmistä rakennuksista olen tehnyt myös kuvia ja jopa pohjapiirroksia muistiinpanojen tueksi. Muistikirjasta löytyy myös lukukohtaiset suunnitelmat sekä hahmopäiväkirja.

Vaikka muistiinpanojen ja piirrosten tekeminen vievätkin paljon aikaa, mottoni on, että perusteellinen suunnittelutyö on toimivan tarinan avain!



keskiviikko 3. syyskuuta 2025

Sairastelua ja tarinallisia ongelmia…

Elokuussa sairastettu korona laittoi aikatauluni kertaheitolla uusiksi ja pakotti lähes parin viikon sairaslomalle. Loma teki kuitenkin hyvä, sillä sain otettua etäisyyttä tekstiin ja ratkaistua ongelmat, joiden kanssa olin painiskellut jo jonkin aikaa.

Yksi ongelmani oli prologi, jossa oli tarkoitus esitellä teoksen kannalta keskeinen henkilö eli enemies-to-lovers-troopin toinen osapuoli. Kirjoitin prologin useampaan kertaan, mutta jostain syystä se ei tuntunut toimivan niin kuin halusin. Sairasloman aikana pääsin viimein oman ajatusboksini ulkopuolelle ja keksin prologiongelmaani ratkaisun. Kolmannessa persoonassa kirjoittaminen mahdollisti poikkeavan näkökulman, joka toimi yllättävän hyvin.

Toinen ongelma oli pääparin kohtaaminen, joka oli siirtynyt kuin huomaamatta aivan liian kauas tarinassa. Hammasta purren saksin kässäristäni miltei 15 sivua, mikä kirpaise paljon, koska kirjoitan ykkösen rivivälillä ja kyse on oikeasti isosta määrästä tekstiä. Leikkaus toimi ja samalla tarinan tempo terävöityi.

Kolmas ongelma oli se, miten kirjoittaa pääparin kohtaaminen. Miten rakentaa pääparin välille vihollisvaihe, niin että se todella tuntuu jossain ja vaikuttaa aidolta, eikä vain tekemällä tehdyltä pikkuriidalta? Lisäksi halusin karsia kaiken fyysisen vetovoiman pois. En halunnut rakentaa tilannetta, jossa päähenkilö riitelee ”vihollisensa” kanssa, mutta tuntee silti vetoa tätä kohtaan. Halusin sen sijaan rakentaa tilanteen, jossa osapuolten välinen kiista tuntuu oikeasti niin ylitsepääsemättömältä, että rakkauden syttyminen heidän välilleen tuntuisi liki mahdottomalta. Pitkän veivaamisen jälkeen, onnistuin kirjoittamaan tämäkin kohtauksen.

Välillä on mentävä läpi vaikka (aleksis) kiven, jotta tarinasta tulee sellainen, kun sen kuuluu olla. Ja suosittelen muuten sairaslomaa kun kirjoitusjumi iskee!

Seuraavassa osiossa paneudun sitten tarkemmin muistikirjaani ja itse tarinan suunnitteluun.

Millaista on kirjoittaa kyselyyn pohjautuvaa teosta?

Minulla ei ollut pelkoja tai huolia, kun aloitin kirjoittamaan kyselyyn pohjautuvaa nuortenkirjaani, jonka genrestä, hahmoista sekä tarinal...