Muistikirjan käyttö tarinan suunnittelussa

Muistikirja on tärkeä apuväline, kun lähden suunnittelemaan uutta teosta. Suunnittelutyö ei ole ainoastaan asioiden ja ajatusten kirjaamista ylös vaan piirrän myös kuvia näiden suunnitelmien tueksi. Tällainen työskentelytapa vaatii muistikirjalta paljon, sillä sivujen täytyy olla sellaisia, joihin voi sekä piirtää että kirjoittaa. Sen lisäksi visuaalisena ihmisenä muistikirjan ulkonäön täytyy olla myös jollain tapaa inspiroiva. Lopulta löysin Majoien korkealaatuisen Artebene muistikirjan, joka on juuri sitä mitä etsinkin. Sen kannet ovat mukavan pehmeät ja joustavat ja sivuilla on viivojen sijaan pieniä pisteitä, jotka auttavat suoran tekstin kirjoittamisessa, mutta eivät häiritse piirtämistä. Käytän kirjoittamiseen ja piirtämiseen mustaa poispyyhittävää geelikynää, joka tarttuu hyvin sivuihin kiinni ja näyttää hyvältä niin kauan kuin sitä ei ”kumita” liikaa.

Kirjoitan muistikirjaani keskeisimpien hahmojen tiedot ja kuvaukset. Jätän jokaiselle aina pari ylimääräistä sivua tyhjäksi, jotta voin tarvittaessa täydentää hahmojen tietoja tarinan edetessä. Hahmojen lisäksi teen muistikirjani maailmanrakennusta. Sieltä löytyy tietoja eri roduista, eläimistä ja jopa puista, sillä tarinassa esitellään eräs hyvin erikoinen puu, joka on saanut inspiraation japanilaisesta mytologiasta, Jinmenju-puusta, jonka ihmiskasvoiset kuvat saattoivat nauraa niin paljon, että ne putosivat maahan. Tein tästä puusta hieman synkemmän version eli Nauruhirsipuun, jonka oksilla kasvavat ihmispäitä muistuttavat hedelmät nauroivat hyytävästi, jos sitä lähestyi. Piirsin puusta kuvan muistikirjaani ja kirjoitin sille taustarinan, joka selittää puun ”demonisuuden”.

Kyselyssä nuoret saivat päättää myös tarinassa olevan maailman hallintomuodoista sekä uskonnoista. Hallintomuodoiksi valikoituivat monarkia sekä klaanivalta. Päätin, että ihmisten keskuudessa monarkia on hallitseva hallintomuoto, kun taas klaanivaltaa esiintyy muilla roduilla kuten haltioilla ja gargoneilla. Nuoret saivat myös äänestä mielenkiintoisimmista yliluonnollisista olennoista, joista eniten saivat ääniä haltiat / keijut, lohikäärmeet sekä enkelit / demonit. Tarinassani siintyvä itse keksimäni rotu gargoni edustavat demonin kaltaista olentoa, joka on saaneet inspiraation japanilaisesta onista.

Uskonnoksi nuoret valitsivat kyselyssä monijumalaisuuden ja luonnon uskonnot, joten tässä kohtaa hain inspiraatiota muinaissuomalaisesta uskonnosta, jossa eri luonnon elementeillä on omat jumaluudet. Rakentamassani maailmassa on tuttuun tapaan kaksi pääjumalaa, mies- ja naispuolinen sekä heidän lapset, jotka edustavat ilman, meren ja tulen sekä metsän voimia. Tämän lisäksi tarinani maailmassa on myös hedelmällisyyden jumalatar sekä vainajien ja kohtalon jumalatar. Tarinaan tulee myös pimeyden voimia edustavat tahot, mutta heidän kehittely on vielä kesken.

Muistikirjaani olen suunnitellut myös tarinan kannalta keskeisimmän valtion ja piirtänyt sillä kartan, jossa näkyy tärkeimmät kylät ja kaupungit sekä vuoret ja joet. Valtiolla on oma historiansa, joka ulottuu tuhansien vuosien päähän ja joka on vaikuttanut siihen, millainen tästä valtiosta on tullut. Joistakin tarinan kannalta tärkeimmistä rakennuksista olen tehnyt myös kuvia ja jopa pohjapiirroksia muistiinpanojen tueksi. Muistikirjasta löytyy myös lukukohtaiset suunnitelmat sekä hahmopäiväkirja.

Vaikka muistiinpanojen ja piirrosten tekeminen vievätkin paljon aikaa, mottoni on, että perusteellinen suunnittelutyö on toimivan tarinan avain!

Sairastelua ja tarinallisia ongelmia…

Elokuussa sairastettu korona laittoi aikatauluni kertaheitolla uusiksi ja pakotti lähes parin viikon sairaslomalle. Loma teki kuitenkin hyvä, sillä sain otettua etäisyyttä tekstiin ja ratkaistua ongelmat, joiden kanssa olin painiskellut jo jonkin aikaa.

Yksi ongelmani oli prologi, jossa oli tarkoitus esitellä teoksen kannalta keskeinen henkilö eli enemies-to-lovers-troopin toinen osapuoli. Kirjoitin prologin useampaan kertaan, mutta jostain syystä se ei tuntunut toimivan niin kuin halusin. Sairasloman aikana pääsin viimein oman ajatusboksini ulkopuolelle ja keksin prologiongelmaani ratkaisun. Kolmannessa persoonassa kirjoittaminen mahdollisti poikkeavan näkökulman, joka toimi yllättävän hyvin.

Toinen ongelma oli pääparin kohtaaminen, joka oli siirtynyt kuin huomaamatta aivan liian kauas tarinassa. Hammasta purren saksin kässäristäni miltei 15 sivua, mikä kirpaise paljon, koska kirjoitan ykkösen rivivälillä ja kyse on oikeasti isosta määrästä tekstiä. Leikkaus toimi ja samalla tarinan tempo terävöityi.

Kolmas ongelma oli se, miten kirjoittaa pääparin kohtaaminen. Miten rakentaa pääparin välille vihollisvaihe, niin että se todella tuntuu jossain ja vaikuttaa aidolta, eikä vain tekemällä tehdyltä pikkuriidalta? Lisäksi halusin karsia kaiken fyysisen vetovoiman pois. En halunnut rakentaa tilannetta, jossa päähenkilö riitelee ”vihollisensa” kanssa, mutta tuntee silti vetoa tätä kohtaan. Halusin sen sijaan rakentaa tilanteen, jossa osapuolten välinen kiista tuntuu oikeasti niin ylitsepääsemättömältä, että rakkauden syttyminen heidän välilleen tuntuisi liki mahdottomalta. Pitkän veivaamisen jälkeen, onnistuin kirjoittamaan tämäkin kohtauksen.

Välillä on mentävä läpi vaikka (aleksis) kiven, jotta tarinasta tulee sellainen, kun sen kuuluu olla. Ja suosittelen muuten sairaslomaa kun kirjoitusjumi iskee!

Seuraavassa osiossa paneudun sitten tarkemmin muistikirjaani ja itse tarinan suunnitteluun.

Kuka, missä ja milloin? – Miten aloittaa tarina?

Kun kyselyn tulokset olivat viimein selvillä, oli aika kaivaa esiin post-it laput ja tehdä aikajana. Kyselyn olleessa vielä käynnissä olin jo pyöritellyt mielessä muutamia juonikuvioita ja kun tulokset viimein olivat selvillä, tarina alkoi kehittyä mielessäni melko nopeasti. Ensin oli tietenkin aloitettava päähenkilöstä, jonka taustaksi nuoret olivat äänestäneet ”vaikeista oloista noussut”. Tarinan aloitukseen taas oli valittu: ”päähenkilö elää rauhallista elämää, kunnes jotain ennennäkemätöntä tapahtuu ja kaikki muuttuu.”

Nämä kaksi elementtiä yhdistin sitten seuraavanlaisesti. Päähenkilöni on orpo ja kasvanut orpokodissa. Hän on juuri saavuttanut aikuisuuden ja lähtee ystävänsä kanssa etsimään töitä läheisestä rannikkokaupungista. Töitä on vaikea löytää ja töistä maksetaan aivan liian vähän. Lopulta päähenkilö ja hänen ystävänsä onnistuvat selvittämään erään kadonneen esineen mysteerin ja palkkion saatuaan he päättävät perustaa oman ”etsivätoimiston”, joka etsii kadonneita ihmisiä, eläimiä ja esineitä.

Tämä oli siis lähtökohta, josta lähdin rakentamaan tarinaa. Kirjoitin tarinan aloituksen post-it lapuille ja liimasin ne aikajanan alkuun. Sitten kirjoitin aikajanan loppuun tarinan päätöksen, joksi nuoret olivat valinneet: ”kirous murtuu, mutta paluuta entiseen ei ole.” Tämä vastaus sopii hyvin nuorten valitsemaan legendaan, joka oli ”muinaisen kirouksen legenda”. Legendat äänestys meni hyvin täpärälle, sillä heti toisena tuli ”kielletyn rakkauden legenda” ja kolmantena ”kadonneen valtakunnan legenda”. Näiden ero oli vain 1-2 ääntä, joten päädyin yhdistämään ne, niin että muinainen legenda kertoo eräästä hyvin vauraasta ja mahtavasta kaupunkivaltiosta, joka eli loiston päiviään, kunnes kielletty rakkaus langetti kirouksen kaupungin ylle ja kaupunki katosi. Tuhat vuotta myöhemmin tämä kirous uhkaa jälleen maailmaa ja päähenkilön tehtävä on ratkaista se. Konfliktiksi nuoret valitsivat kyselyssä ”muinainen pahuus palaa maailmaan”, joten yhdistän sen tähän kiroukseen.

Nyt kun minulla oli tiedossa sekä tarinan alku, että loppu, niin oli helppoa lähteä rakentamaan tarinaa aikajanalle. Post-it lappujen etuna on se, että tarinan kasvaessa ja kehittyessä, lappuja on helppo poistaa ja korvata. Alussa tehdyt suunnitelmat usein muuttuvat kirjoitusvaiheessa, joten aikajanan suunnitelmat eivät ole mitään kiveen kirjoitettuja. Ylipäätään suunnitelmissa kannattaa pitää joustoa. Liian tiukat suunnitelmat alkavat helposti rajoittaa luovuutta ja tyrehdyttää tarinan etenemisen. Avoin mieli ja rohkeus kokeilla tuntemattomiakin polkuja voi avata aivan uusia ja huikeita juonikuvioita, joita ei tullut edes ajatelleeksi!

Aikajanan lisäksi aloin myös suunnitella maailmanrakennusta muistikirjaani, mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa.

Nuoret saivat päättää kyselyn kautta myös kirjan tarinasta!

Millainen on hyvä tarinan alku? Hyvä ja toimiva tarinan alku sieppaa lukijan heti mukaansa. Kirjan alku on usein ensimmäinen kosketus tarinan maailmaan, hahmoihin ja kirjoittajan tyyliin. Hyvä alku esittelee vähintään yhden tärkeän hahmon, jonka kohtalo kiinnostaa lukijaa. Kyselyssä nuoret saivat valita mieleisensä tarinan aloituksen. Vain yhden äänen erolla voitti vaihtoehto ”Päähenkilö elää rauhallista elämää, kunnes jotain ennennäkemätöntä tapahtuu ja kaikki muuttuu”. Toiseksi tuli ”Jokin ongelma tai henkilö häiritsee päähenkilön elämää ja hän päättää tehdä asialle jotain.” Päätin yhdistää nämä kaksi vastausta ja niinpä tarinassani päähenkilö elää rauhallista elää, kunnes jotain hyvin pelottavaa tapahtuu ja päähenkilö päättää tehdä asialle jotain. Tämä toimii mainiona aloituksena ja herättää heti kiinnostusta ja kysymyksiä siitä, mistä on todella kyse.

Seuraavaksi kysyin ”mikä uhkaa päähenkilöä tai hänen yhteisöään”. Eniten ääniä sai vastaus ”Päähenkilön menneisyydestä kumpuaa pelkoja tai muistoja tapahtumista, jotka hän on unohtanut.” Tämä kohta ei suoraan sopinut edellisen vastauksen kanssa, mutta sain lopulta ratkaistua ongelman niin, että päähenkilön menneisyys liittyy epäsuorasti pelottaviin tapahtumiin, mutta on silti yksi keskeisimpiä koko tarinan kannalta. Tarinan alussa menneisyyden traumat näkyvät lähinnä viitteellisesti, mutta myöhemmin ne alkavat näkyä aina vain enemmän.

Päähenkilön keskeisissä toimissa halusin selvittää, että minkä tyyppinen tarina kiinnostaa nuoria lukijoita. Eniten ääniä sai ”Selviytymiskamppailu”, toisena ”Mysteerin ratkaisu” ja kolmantena ”Rakastuminen ja rakkauden löytäminen”. Nämä kolme saivat selkeästi eniten ääniä, joten päätin yhdistää ne tarinaan, niin että tarinassa hahmot ratkaisevat mysteereitä, rakastuvat ja joutuvat kamppailemaan henkensä puolesta.

Tarinassa on keskeinen konflikti ja nuoret saivat päättää, mistä siinä on kyse. Eniten ääniä sai vastaus ”Muinainen pahuus palaa maailmaan”. Tämä oli mielenkiintoinen ja sopii erinomaisesti maailman legendaan, joksi nuoret äänestivät ”Muinaisen kirouksen legendan”. Tarina lähtee siis liikkeelle siitä, että päähenkilö elää rauhallista elämää, kunnes alkaa tapahtua jotain hyvin ikävää ja kun hän lähtee tutkimaan ja selvittämään mysteeriä. Jäljet johtavat lopulta muinaiseen kiroukseen, josta päähenkilökin on kuullut tarinoita.

Kyselyssä kysyttiin myös, millaisia esteitä tai vastustuksia päähenkilö kokee. Vastaus on hyvin selkeä. ”Liittolainen tai ystävä pettää luottamuksen.” Tämä tuo mainion ja yllättävän käänteen tarinaan ja minulla onkin jo mielessä se, miten kaikki tapahtuu.

Päähenkilön synkin hetki on se kaikista käänteentekevin, milloin lukija joutuu päähenkilön mukana oikeaan turbulenssiin ja lopulta kuilun reunalle. Tämä on se hetki, kun päähenkilölle paljastuu koko ”karmea” totuus ja hän joutuu keräilemään itseään voidakseen jatkaa elämäänsä. Eniten ääniä sai vastaus "Suuren salaisuuden paljastuminen saa päähenkilön kyseenalaistamaan kaiken." Tämä on mehukas käänne ja voin luvata, että epätoivon hetkiä on luvassa!

Miten päähenkilö sitten pystyy jatkamaan epätoivoisen tilanteen jälkeen. Nuoret äänestivät ylivoimaiseksi voittajaksi ”Yllättävä liittolainen auttaa päähenkilöä selviämään tilanteesta”. Huom! grafiikka näyttää oudolta ja siihen on syynsä. Grafiikassa näyttää olevan kaksi samaa vastausta, vaikka todellisuudessa niitä on vain yksi. Tämä johtuu siitä, että korjasin kirjoitusvirheen kesken kyselyn, jolloin kysely tulkitsi korjatun vastauksen uutena vastauksena, mutta todellisuudessa siis tumman sininen ja vaaleansininen ovat sama vastaus ja siten vastaus sai 31% äänistä.

Päähenkilö joutuu vaikeiden valintojen eteen ja tässä kohtaa nuoret valitsivat kohdan ”Kirous murtuu, mutta paluuta entiseen ei ole”. Aikaisemmin olikin jo puhetta ”muinaisesta pahuudesta” tai tässä tapauksessa kirouksesta, joka päähenkilön oli ratkaistava. Kirous murretaan lopussa, mutta päähenkilön elämä on muuttunut niin paljon, että hänen on mahdotonta enää jatkaa elämäänsä niin kuin ennen. Tämä on tärkeä käännekohta loppuratkaisun kannalta.

Nuoret saivat myös äänestää mitä päähenkilö oppii tarinan aikana ja eniten ääniä sai ”Minä valitsen, kuka olen”. Tämä tulee olemaan yksi keskeisimpiä tarinan kannalta, samoin kun toiseksi eniten ääniä saanut ”Kaikki ei ole mustavalkoista”.

Nuoret saivat myös äänestää tarinan loppuratkaisusta ja vaihtoehdot olivat ”Onnellinen loppu”, ”Onneton loppu”, ”Avoin loppu” ja ”Epäselvä loppu”. En halua tässä kohtaa paljastaa mitä nuoret vastasivat, jotta jännitys tarinassa säilyisi. Mutta lupaan, että noudatan nuorten valintaa ja tarinan päätös tulee olemaan juuri sellainen, mitä oli toivottu.

Päähenkilön sukupuolesta käytiin tiukka taistelu!

 

Annoin nuorille mahdollisuuden vaikuttaa päähenkilön ulkonäköön sekä muihin ominaisuuksiin persoonallisuutta myöten. Nuoret saivat myös valita päähenkilön sukupuolen ja siitä käytiinkin tiukka taistelu. Vaihtoehtoina oli Nainen/tyttö, mies/poika tai muu (määrittelemätön). Ainoastaan 4 valitsi vaihtoehdon muu, kun taas nais- ja miespuolisen päähenkilön välillä käytiin henkeä salpaava taisto. Välillä mieshahmo johtivat ja sitten naishahmo. Erot olivat koko ajan hyvin pienet, mutta lopussa naishahmo voitti 8 äänen erolla, joten tarinan päähenkilöksi tulee siis nainen/tyttö.

Tarkoitus on kuitenkin kirjoittaa teos kolmannessa persoonassa, jolloin myös muut hahmot saavat enemmän tilaa ja näkyvyyttä, ja maailman rakentaminen tarinan kautta on helpompaa. Tämä mahdollistaa rikkaamman maailman ja monimutkaisemman juonen rakenteen. Kolmas persoona voi luoda etäisyyttä tapahtumiin ja hahmoihin, mikä voi auttaa lukijaa muodostamaan omat mielipiteensä sen sijaan, että hän kokisi asiat suoraan yhden hahmon kautta. Tämä helpottaa siirtymistä hahmosta toiseen, jolloin lukija näkee tapahtumia eri paikoissa, eri hahmojen seurassa ilman, että kertojan täytyy olla fyysisesti paikalla. Kolmannessa persoonassa kerrotuissa tarinoissa kirjoittaja ei ole sidottu yhden hahmon puhetyyliin, sanavarastoon tai maailmankuvaan.

Päähenkilön persoonallisuudessa samat 2 vaihtoehtoa voittivat niin nais- kuin myös mieshahmon kohdalla, joten päähenkilöstä on tulossa itsevarma ja kapinallinen sekä älykäs ja nokkela. Hänen ulkonäkönsä on miellyttävä ja persoonallinen ja hän on myös sopivan sosiaalinen, mutta ei mikään ”hölösuu”. Kommunikointitapa on rohkea ja ehkä hieman myös sarkastinen, mutta hänessä löytyy myös lämpöä ja empatiaa.

Päähenkilö saattaa olla joskus hieman impulsiivinen, mutta harkintaakin löytyy tarvittaessa, sillä hän on kasvanut vaikeissa olosuhteissa.

Päähenkilöllä on kuitenkin menneisyydessään ikävä trauma, josta hän ei ole puhunut kenellekään. Aihe on niin arka, että jo sen ajatteleminenkin tuntuu hyvin vaikealta. Kyse on kipukohdasta, jonka kanssa päähenkilö joutuu taistelemaan lähes päivittäin.

Salaa hän haaveilee todellisesta rakkaudesta ja kumppanuudesta. Vaikka hänellä onkin paljon hyviä ystäviä, niin silti hän toivoo, että olisi joku, joka rakastaisi häntä juuri sellaisena kuin hän on, eikä koskaan hylkäisi. Mutta niin kauan kuin elämä on täynnä haasteita, rakkaus tuntuu melko kaukaiselta asialta.

On kuitenkin eräs, joka saa päähenkilön sydämen sykkimään kiivaammin. Päähenkilön vastaparista tulee aikanaan se henkilö, joka saa päähenkilön sukat pyörimään oikein kunnolla. Nuoret äänestivät päähenkilön suhteen hänen ns. vastapariin ylivoimaisella enemmistöllä rakkaussuhteeksi. Heidän ensikohtaaminen ei ole aivan mutkaton, sillä heidän välillään on aluksi vihollisuus, joka myöhemmin kuitenkin kypsyy ja kehittyy rakkaudeksi. Kun tunteet viimein heräävät, ongelmia on vain lisää tiedossa, sillä kaikki eivät heidän suhdettaan hyväksy.

 

Päähenkilön rakkauden kohde on luonteeltaan iloinen ja optimistinen sekä älykäs, mutta hänessä on myös synkempiä ja salaperäisempiä puolia. Valitsin tarkoituksella mukaan myös kolmanneksi eniten ääniä saaneen ”synkkä ja salaperäinen”, koska se sopii hyvin vihollisista rakastavaisiksi-troopin kanssa. Iloinen ja optimistinen, on kuitenkin päähenkilön rakkauden kohteen todellinen persoona.

Ulkonäöltään päähenkilön rakkauden kohde on hyvin kaunis/komea. Hän on etuoikeutettu, mutta samalla vähän ristiriitainen hahmo. Hänen heikkoutensa on syvä epäluulo eli luottamuksen puute, joka juurtaa menneisyydestä, jolloin hänet petettiin hyvin tuskallisella tavalla. Hän teki virheen ja sai maksaa siitä, mutta kaikesta huolimatta hän ei aio luovuttaa vaan on päättänyt saada sen, mikä on hänelle tärkeintä. Mistä sitten on kyse, niin sitä en halua tässä enempää paljastaa. On hyvä jättää joitain kyselyn tuloksia kertomatta, jotta jännitys tarinassa säilyisi.

Seuraavassa postauksessa puhutaan tarinan juonesta ja mitä nuoret äänestivät siitä.